Matka Iguazuun

Niin se iskä sitten saapui Buenos Airesiin ja toi sateet mukanaan. Tyypillistä! :) Kaksi päivää jouduimme sateista kärsimään ja Iguazuunkin säätiedote lupasi ukkosmyrskyä. Myrskyä pidellessä kävimme San Telmossa sijaitsevassa Museo Historico Nationalissa, joka keskittyy Argentiinan itsenäisyystaipaleen hahmottamiseen. Kävimme syömässä myös ravintolassa, jota meidän markkinoinnin professori kehui, La Brigada. Tietyt lihat ovat niin mureita, että lihaa voi paloitella lusikalla. Ja hyväähän se liha oli!

Torstai-iltana lähdimme seitsemän aikaan illalla kohti Iguazua, matka-aika oli vaatimattomat 17h. Matka meni melko vaivattomasti, sillä tuolit taipuivat 180 astetta eli makuuasentoon. Matkalla näimme todella kivoja kyliä ja kaupunkeja kuten Eldorado ja Puerto Rico. Majoituimme kavereiden suosittelemassa hosteleriassa, joka ei kyllä ihan meidän mieleen ollut. Sängyt olivat onneksi ihan ok, mutta huoneessa oli kamalan kuuma yöllä ja ilmastointi piti niin hurjaa meteliä ettei sitä oikein yöllä voinut pitää päällä. Selvisimme kuitenkin!

Perjantaina kun saavuimme Puerto Iguazuun suuntasimme kaiken alkuhässäkän jälkeen putouksille Argentiinan puolelle. Turistia verotetaan puistoon pääsemisestä kolminkertaisesti argentiinalaiseen nähden mikä tuntui miusta ihan kamalalta. Hienovaraista olisi olla näyttämättä tätä eroa kaikille isolla taululla. No mutta, putoukset olivat kyllä joka pennin arvoiset! Kiersimme tarjolla olevat ylä-ja alareitit ja jätimme väliin junamatkan päässä olevat isot putoukset ajanpuutteessa, sillä tiesimme näkevämme ne hyvin seuraavana päivänä Brasilian puolelta. Olisimme menneet myös pienelle veneretkelle putouksien alle, mutta sulkivat juuri nenän edestä senkin toiminnan. Se olisi mukavasti raikastanut hyvin kuuman ja painostavan ilman keskellä.

Lauantaiksi varasimme paikallisesta matkatoimistosta bussiretken. Ensimmäisenä menimme vierailemaan Paraguayn puolelle itaipu-nimiseen kaksikansalliseen yritykseen. Kyseessä on maailman suurin voimalaitos, jonka omistus on 50-50 Brasilian ja Paraguayn välillä. Voima tuotetaan Parana-joesta ja laitos oli kyllä todella vaikuttavan kokoinen! Vierailun jälkeen saimme päättää haluammeko ostoksille Paraguayhin (kaikki on verovapaata) vai itaipun museoon ja eläinpuistoon. Valitsimme eläimet sillä aamulla rajan ylittäessämme pääsimme näkemään niin uskomattoman tungoksen kuin vain mahdollista. Brasiliasta ihmiset suuntasivat nimittäin laumoittain; autoilla, mototakseilla ja kävellen Paraguayn puolelle ostoksille. Näky oli aivan uskomaton. Museo ja eläinpuisto olivat todella mielenkiintoiset eikä ostoksia tehnyt mieli kun näimme vielä Paraguaysta lähtiessämme kuinka ihmiset kantoivat valtavia ostoskasojaan takaisin rajan toiselle puolen. Ei turhaan sanota, että Paraguay on Etelä-Amerikan Venäjä.

Ennen putouksille menoa kävimme syömässä buffetissa brasilialaista ruokaa, mutta ei sitä kyllä kaikkea uskaltanut maistaa! :D Brasiliassa emme sen kummemin olleet, ajoimme läpi Foz do Iguazun, joka on tuo lähikaupunki siellä. Putoukset olivat jälleen henkeäsalpaavan upeat. Niistä on turha niinkään kirjoittaa kummia, kuvat kertovat enemmän. Illalla menimme taas syömään Puerto Iguazussa johonkin kivaan ravintolaan kuten edellisiltanakin.

Pike oli koko reissun kuumeessa, mutta urheasti tuli mukaan putouksille. Kuumetta oli parhaimmillaan n.38,5 C ja siksi sunnuntaina Pike jäikin huoneeseen lepäämään kun me iskän kanssa menimme kyselemään minne kannattaisi sitten mennä kun putoukset ja paljon muutakin on jo nähty. Matkatoimiston tyttö suositteli paikkaa nimeltä Wanda ja mehän sitten ostimme sinne bussiliput. Matkalla Wandaan koko homma alkoi epäilyttää, mutta yllätys perillä oli mieluinen. Wandassa on mineraalikaivos, josta saadaan lähinnä ametistia, swartisia ja agathaa. Kylä oli melko iso, sillä kun otimme paikallisbussin päästäksemme takaisin bussille jolla pääsemme Puerto Iguazuun kylä senkuin jatkui ja jatkui. Asutus oli hyvin köyhää ja yksinkertaista, mutta silti lapset leikkivät iloisesti pihalla. Todella mielenkiintoinen reissu. Takaisin pääsimme hyvällä säkällä laittoman taksin kyydillä, sillä yhtään bussia ei tuntunut tulevan. Pientä sähläystä vielä Puerto Iguazun päässä tax freen ja sieltä hostellille löytämisen kanssa niin päivä oli kruunattu todelliseksi reppureissuksi.

Bussimatka kotiin meni myös hyvin. Nyt penkit eivät taipuneet läheskään yhtä paljon, mutta sai siinä vähän pätkissä aina nukuttua. Kun pääsimme takaisin kämpille hoksasimme, että iskän kamera oli pöllitty Retiron asemalla, se ei ollut jäänyt kotiin kuten kuvittelimme. Tänään siis olimme poliisia jahtaamassa ja lopulta saimmekin raportin vakuutusyhtiötä varten. Kiersimme myös Retiron, Puerto Maderon ja San Telmon kaupunginosia sillä välin kun Pike lepäsi kotona. Nyt Pike voi jo paljon paremmin, kuume on poissa. Täällä suunnitellaankin ensi viikonlopun reissua Uruguayhin. Näihin tunnelmiin siis! Nyt paljon kuvia. :)

Museo Historico Nacional, Pike ja iskä sadetta pitämässä.

Perónit olivat suuressa roolissa museossa.

Iguazussa oli niin kuuma, että koira parkakin oli aivan poikki.

Putouksilla oli upeita sateenkaaria joka puolella!

Turistit.

Iskä ja sen tytär.

Oikealla Argentiina, vasemmalla Brasilia.

Voitte vain kuvitella kuinka paljon teki mieli päästä tuonne putouksien alle!

Vähän saimme sentään vilvoiketta.

Illastamassa Color-ravintolassa.

itaipun sähköasema.

Turistit itaipulla, taustalla osa 18 turbiinista.

Ihmeteltiin mitä tälläiset kasat ovat, mutta selvisihän sekin: termiittien tekosia!

Apina(t) eläintarhassa.

Ja söpö bambi.

Siinä mototaksit vievät ihmisiä rajan yli. Kuvia koko sekamelskasta ei pystynyt oikein ottamaan autosta...

Putoukset!

Tuollaiselle veneretkelle olisimme halunneet, mutta ensi kerralla sitten.

Perällä isoimmat putoukset. Tämä siis Brasilian puolelta.

Lisää.

Näitä elukoita oli puistossa paljon, nyt ei taas muistu mieleen nimi.


Pauhu ja tihku oli huikeaa!

Vesitihkun keskellä.

Tämän lähemmäksi ei päästy. :)



Meiän hosteleria! Ulkonäkö voi pettää. ;)

Last supper.

Wandan kaivoksilla, taustalla lähinnä ametistia.

Kaivokset. Tämä oli hyvin pieni kaivos sillä turistien salliminen alueella rajaa toimintaa melkoisesti.

Middle of nowhere = Wanda

Tyypillinen talo Wandassa.

Bueno reissu.

Buenos Airesin bisneskeskittymää, Retiro.

Puerto Madero.

Puerto Maderon vanhat tiilirakennukset ovat nykyään ravintola käytössä. Mie tykkään!

Puente del Mujer-silta ja rakennustyömaa, joka on kaiketi melko pysähdyksissä juuri nyt.