Meillä on vihdoinkin varattu lennot Suomeen!!! Lähdetään 18.5 eli ollaan Suomessa 19.5. Ihanaa. Odotan jo tosi kovin Suomeen paluuta vaikkei täällä olemisesta voi valittaa. Toki tällä hetkellä tuo sikainfluenssauutisointi huolestuttaa, mutta toivotaan ettei mene todella pahaksi. Nyt oon joutunut tekemään koulun eteen jo töitäkin kun meillä alkaa kaikissa kursseissa lähestymään joko ryhmätyön palautus ja esitys tai tentti. Onneks on sitä muutakin ehtinyt. Palataan siis ajassa hieman takaisin päin niin päivitän mitä Mendozan jälkeen on tapahtunut. Pikekin lähti poikien kanssa leffaan katsomaan uutta The Fast and the Furious leffaa joten saan rauhassa tehdä tän. :)
Simo jäi Mendozan jälkeen vielä siis muutamaksi päiväksi Buenos Airesiin. Pike poti taas hieman vatsakipuja Mendozan jälkeen joten päivisin Simo joutui itsekseen kiertämään kaupunkia ennen kuin mie iltapäivästä vapauduin koulusta. Pojat saivat myös tuon viikon aikana hankittua Christian Diorin puvut. Simo kuitenkin huomasi Suomessa, että se ei olekaan ihan priimaa. Haettiin muiden poikien puvut vasta sen jälkeen ja tarkistettiinkin ne oikein huolella ja vaikuttivat oikein hyviltä. Kyllä liikkeestä vakuuttelivat että jos jotain valmistajan piikkiin menevää ilmenee voi viedä puvun mihin tahansa Diorin liikkeeseen maailmassa. Kyllähän se kuitenkin hieman ihmetyttää, että voi ostaa Diorin puvun n. 250 eurolla, mutta puvut on laadukkaista materiaaleista ja hyvin istuvat joten tuskin liian pahasti on tullut tuijatuksi! :)
Simollehan piti toki näyttää myös paikallista yöelämää, joten keskiviikkona menimme käymään Museumissa, jossa meno oli taas aivan katossa! Tuo on ehdottomasti meidän suosikkipaikka, ainoa ongelma siellä on, että miehet ovat HYVIN päällekäyviä. Ymmärtävät toisaalta myös yskän kun näyttää, että tuo pitkä, tumma, komea mies tuolla on miun poikaystävä. :) Mutta tää paikka on siis kaikenkaikkiaan ihan huippu sillä siellä soi aina 80-luvun hittimusaa!! Kävimme tietenkin myös syömässä Happeningissa Simon kanssa. Tällä kertaa liha ei ollut yhtä fantastista kuin aiemmin, mutta olihan se silti vielä ihan tajuttoman hyvää. Viimoisena iltana eli perjantaina menimme kurssikaverin Jaakon luokse missä melkein kaikki meidän porukasta olivat juhlimassa Akun synttäreitä. Sieltä suunnistimme yhteen kaupungin hienoimmista klubeista nimeltä Asia de Cuba. Paikka oli melko pieni, mutta toki tyylikäs. Ei silti vie Museumin paikka. ;) Kahden tunnin yöunien miulla soi kello joka kehotti nousemaan ja saattamaan Simon taksille. Huh.
Sunnuntaina menimme La Saladaan, joka on Latinalaisen Amerikan suurin laiton markkina. Se on ennen toiminut vain keskiviikkoisin keskiyöstä seitsemään aamuun, mutta nykyisin markkina on avoin myös sunnuntaipäivisin ja heille on jopa nettisivut! Tuntuu uskomattomalta, mutta niin se on. Kaikki paikalliset sanovat ettei La Saladaan tulisi mennä, mutta meillä oli kaverit käyneet joten itsekin uskalsimme eikä siellä nyt mitään niin kummaa tapahtunut. Hieman räkää poskelle ja käsi hiipimässä Anssi taskuun, ei muuta. Koko ajan joku kyllä miulle hoki että piä hyvää huolta laukustas. Itse meno tuonne oli jo mielenkiintoinen sillä ajoimme noin 45 min kaupungin köyhimpien osien läpi. Asutus ei ollut hökkelikylää, mutta siitä heti seuraavaa. Autot vaihtuivat hevosiin ja kaikki oli vaatimattomampaa. Silti ihmiset, jotka nousivat näiltä alueilta kyytiin olivat kuin kuka tahansa kaupungista, ilmeisesti La Saladan ansiosta. Housut ja paidat hyvin siistejä, tukka värjätty ja meikit kasvoilla. Kun pääsimme paikalle meillä oli kaksi vaihtoehtoa kuinka päästä joen toisella puolella olevalle markkinalle. Joko vanha junaratasilta tai kapea metallisilta. Valitsimme junaraiteen ja se oli kyllä melko pelottavaa. Noin 15cm lankkuja oli noin 20cm välein ja alla oli 5 metrin pudotuksen jälkeen paskainen joki. Selvittiin kuitenkin! Itse markkina oli kuin Thaimaassa, paljon kamaa, halvalla ja huonolla laadulla. Tuota tavaraa on yhteensä 18 korttelin verran eli ei nähty suurintakaan osaa. Thaimaasta se erosi kuitenkin siinä, että tuolta puuttui kaikki Dolce Gabbana, Dior etc tavara, siellä oli lähinnä urheilumerkkejä, paikallisia merkkejä ja ei minkään merkkisiä vaatteita. Ilmeisesti aitoa tavaraakin löytyisi, mutta meillä ei niinkään ollt haku päällä. Kun lähdimme olimme taas menossa samaa junarataa pitkin, mutta muutaman metrin päästyämme vastaan tulikin juna! Eli eikun pakkia. Ja se oli ihan normaalia siellä. Mielenkiintoinen kokemus siis kokonaisuudessaan.
Seuraavana päivänä eli maanantaina meillä oli taas yritysvierailu ja tällä kertaa ihan oikea sellainen! Menimme yritykseen nimeltä Palmero, joka edustaa mm. John Deerea Argentiinassa. Plussat oikeasti virallisesta setistä. Tiistaina lähdettiin pub crawliin sillä nuo tutu Jenkki-pojat lanseerasivat ensimmäinen tiistain pubikierroksen. Mie jätin kaikki shotit väliin, joten ei noutaja tullut tällä kertaa ja pääsin seuraavana päivänä kouluunkin! Yhdessä baarissa löysimme vaikka mitä krääsää promohyllystä joten järjestimme oman vapun ja saimme loppuillaksi mahtavat kynnet mukaan. Kuvista näätte lisää.
Viime torstaina lähdettiin kohti Uruguayta seuraavalle oikealle yritysvierailullemme Botnian sellutehtaalle. Keskiyön aikaan oltiin hotellilla Fray Bentosissa ja aamulla meillä oli aikainen herätys tehtaalle. Hotellissa oli monet asiat Suomesta mikä tuntui uskomattomalta, mutta ei ihme sillä se on rakennettu käytännös Botnian yritysvieraille sillä saimme kaikki omat yhden hengen huoneet. Meillä oli ensin tehtaanjohtaja Saarela pitämässä mielenkiintoisen esityksen tehtaasta, jonka jälkeen pääsimme kierrokselle. Miulle monet asiat oli Stora Ensolta tuttuja, mutta silti oli tosi kiva vierailla. Illaksi palasimme Buenos Airesiin.
Lauantain käytin pääasiallisesti koulujuttujen tekemiseen ja sunnuntaina aloitettiin Piken kanssa taas tennistreenit. :) Kävimme myös Feria de Mataderosissa, joka on noin 45 min bussimatkan päässä meiltä. Tämä on muuten kuin muutkin kaupungistä löytyvät feriat eli markkinat, mutta siinä on kunnon ripaus maalaismeininkiä. Tavalliset ihmiset tanssivat kaduilla kansantansseja live bändin tahtiin. Toisilla oli perinteiset vaatteet toiset olivat vain ottaneet nenäliinan taskuun, joka on osa tanssirekvisiittaa ja kaivoivat sen esiin tanssiin ryhtyessään. Miehen perinteinen asu on gaucho asu ja pääsinkin vihdoin kuvaan aidon gauchon kanssa! :) Feriassa oli myös perinteisiä hevoskisoja. Miehet lähetettiin matkaan selkä menosuuntaan ja tarkoituksena oli saattaa hevonen kiitolaukkaan ja sen jälkeen tikulla napata metallirengas tangosta roikkumasta kepillä. Melko vaativaa, mutta monet siinä onnistuivatkin! Voisin koettaa laittaa videopätkänkin tuosta tänne.
Näihin tunnelmiin siis. Torstaina on vappu ja sitä on tarkoitus juhlistaa myös täällä puolella maailmaa. Auki on vielä miten.
Simo jäi Mendozan jälkeen vielä siis muutamaksi päiväksi Buenos Airesiin. Pike poti taas hieman vatsakipuja Mendozan jälkeen joten päivisin Simo joutui itsekseen kiertämään kaupunkia ennen kuin mie iltapäivästä vapauduin koulusta. Pojat saivat myös tuon viikon aikana hankittua Christian Diorin puvut. Simo kuitenkin huomasi Suomessa, että se ei olekaan ihan priimaa. Haettiin muiden poikien puvut vasta sen jälkeen ja tarkistettiinkin ne oikein huolella ja vaikuttivat oikein hyviltä. Kyllä liikkeestä vakuuttelivat että jos jotain valmistajan piikkiin menevää ilmenee voi viedä puvun mihin tahansa Diorin liikkeeseen maailmassa. Kyllähän se kuitenkin hieman ihmetyttää, että voi ostaa Diorin puvun n. 250 eurolla, mutta puvut on laadukkaista materiaaleista ja hyvin istuvat joten tuskin liian pahasti on tullut tuijatuksi! :)
Simollehan piti toki näyttää myös paikallista yöelämää, joten keskiviikkona menimme käymään Museumissa, jossa meno oli taas aivan katossa! Tuo on ehdottomasti meidän suosikkipaikka, ainoa ongelma siellä on, että miehet ovat HYVIN päällekäyviä. Ymmärtävät toisaalta myös yskän kun näyttää, että tuo pitkä, tumma, komea mies tuolla on miun poikaystävä. :) Mutta tää paikka on siis kaikenkaikkiaan ihan huippu sillä siellä soi aina 80-luvun hittimusaa!! Kävimme tietenkin myös syömässä Happeningissa Simon kanssa. Tällä kertaa liha ei ollut yhtä fantastista kuin aiemmin, mutta olihan se silti vielä ihan tajuttoman hyvää. Viimoisena iltana eli perjantaina menimme kurssikaverin Jaakon luokse missä melkein kaikki meidän porukasta olivat juhlimassa Akun synttäreitä. Sieltä suunnistimme yhteen kaupungin hienoimmista klubeista nimeltä Asia de Cuba. Paikka oli melko pieni, mutta toki tyylikäs. Ei silti vie Museumin paikka. ;) Kahden tunnin yöunien miulla soi kello joka kehotti nousemaan ja saattamaan Simon taksille. Huh.
Sunnuntaina menimme La Saladaan, joka on Latinalaisen Amerikan suurin laiton markkina. Se on ennen toiminut vain keskiviikkoisin keskiyöstä seitsemään aamuun, mutta nykyisin markkina on avoin myös sunnuntaipäivisin ja heille on jopa nettisivut! Tuntuu uskomattomalta, mutta niin se on. Kaikki paikalliset sanovat ettei La Saladaan tulisi mennä, mutta meillä oli kaverit käyneet joten itsekin uskalsimme eikä siellä nyt mitään niin kummaa tapahtunut. Hieman räkää poskelle ja käsi hiipimässä Anssi taskuun, ei muuta. Koko ajan joku kyllä miulle hoki että piä hyvää huolta laukustas. Itse meno tuonne oli jo mielenkiintoinen sillä ajoimme noin 45 min kaupungin köyhimpien osien läpi. Asutus ei ollut hökkelikylää, mutta siitä heti seuraavaa. Autot vaihtuivat hevosiin ja kaikki oli vaatimattomampaa. Silti ihmiset, jotka nousivat näiltä alueilta kyytiin olivat kuin kuka tahansa kaupungista, ilmeisesti La Saladan ansiosta. Housut ja paidat hyvin siistejä, tukka värjätty ja meikit kasvoilla. Kun pääsimme paikalle meillä oli kaksi vaihtoehtoa kuinka päästä joen toisella puolella olevalle markkinalle. Joko vanha junaratasilta tai kapea metallisilta. Valitsimme junaraiteen ja se oli kyllä melko pelottavaa. Noin 15cm lankkuja oli noin 20cm välein ja alla oli 5 metrin pudotuksen jälkeen paskainen joki. Selvittiin kuitenkin! Itse markkina oli kuin Thaimaassa, paljon kamaa, halvalla ja huonolla laadulla. Tuota tavaraa on yhteensä 18 korttelin verran eli ei nähty suurintakaan osaa. Thaimaasta se erosi kuitenkin siinä, että tuolta puuttui kaikki Dolce Gabbana, Dior etc tavara, siellä oli lähinnä urheilumerkkejä, paikallisia merkkejä ja ei minkään merkkisiä vaatteita. Ilmeisesti aitoa tavaraakin löytyisi, mutta meillä ei niinkään ollt haku päällä. Kun lähdimme olimme taas menossa samaa junarataa pitkin, mutta muutaman metrin päästyämme vastaan tulikin juna! Eli eikun pakkia. Ja se oli ihan normaalia siellä. Mielenkiintoinen kokemus siis kokonaisuudessaan.
Seuraavana päivänä eli maanantaina meillä oli taas yritysvierailu ja tällä kertaa ihan oikea sellainen! Menimme yritykseen nimeltä Palmero, joka edustaa mm. John Deerea Argentiinassa. Plussat oikeasti virallisesta setistä. Tiistaina lähdettiin pub crawliin sillä nuo tutu Jenkki-pojat lanseerasivat ensimmäinen tiistain pubikierroksen. Mie jätin kaikki shotit väliin, joten ei noutaja tullut tällä kertaa ja pääsin seuraavana päivänä kouluunkin! Yhdessä baarissa löysimme vaikka mitä krääsää promohyllystä joten järjestimme oman vapun ja saimme loppuillaksi mahtavat kynnet mukaan. Kuvista näätte lisää.
Viime torstaina lähdettiin kohti Uruguayta seuraavalle oikealle yritysvierailullemme Botnian sellutehtaalle. Keskiyön aikaan oltiin hotellilla Fray Bentosissa ja aamulla meillä oli aikainen herätys tehtaalle. Hotellissa oli monet asiat Suomesta mikä tuntui uskomattomalta, mutta ei ihme sillä se on rakennettu käytännös Botnian yritysvieraille sillä saimme kaikki omat yhden hengen huoneet. Meillä oli ensin tehtaanjohtaja Saarela pitämässä mielenkiintoisen esityksen tehtaasta, jonka jälkeen pääsimme kierrokselle. Miulle monet asiat oli Stora Ensolta tuttuja, mutta silti oli tosi kiva vierailla. Illaksi palasimme Buenos Airesiin.
Lauantain käytin pääasiallisesti koulujuttujen tekemiseen ja sunnuntaina aloitettiin Piken kanssa taas tennistreenit. :) Kävimme myös Feria de Mataderosissa, joka on noin 45 min bussimatkan päässä meiltä. Tämä on muuten kuin muutkin kaupungistä löytyvät feriat eli markkinat, mutta siinä on kunnon ripaus maalaismeininkiä. Tavalliset ihmiset tanssivat kaduilla kansantansseja live bändin tahtiin. Toisilla oli perinteiset vaatteet toiset olivat vain ottaneet nenäliinan taskuun, joka on osa tanssirekvisiittaa ja kaivoivat sen esiin tanssiin ryhtyessään. Miehen perinteinen asu on gaucho asu ja pääsinkin vihdoin kuvaan aidon gauchon kanssa! :) Feriassa oli myös perinteisiä hevoskisoja. Miehet lähetettiin matkaan selkä menosuuntaan ja tarkoituksena oli saattaa hevonen kiitolaukkaan ja sen jälkeen tikulla napata metallirengas tangosta roikkumasta kepillä. Melko vaativaa, mutta monet siinä onnistuivatkin! Voisin koettaa laittaa videopätkänkin tuosta tänne.
Näihin tunnelmiin siis. Torstaina on vappu ja sitä on tarkoitus juhlistaa myös täällä puolella maailmaa. Auki on vielä miten.
Sunnuntai-illallisella San Telmossa Mendozan ja Santiagon jälkeen.
Museumissa. Liian pimeää ja liian monta lasia käsissä.
Museum on siis Eiffelin suunnittelema ja se näkyykin rakenteissa.
Asia de Cubassa oli melko makeat juomat! Hennin kanssa.
Matkalla La Saladaan junaraidetta pitkin.
Itse markkina oli iso sekasorto ja vähän väliä tällä samalla väylällä meni vielä bussi!
Siinä se juna sitten tulee.
Palmeron koulutushalli.
Kerrankin niin viralliset yritysvierailijat: Juho, Frans, Aljaz ja Olli.
Isoja koneita ihmettelemässä.
Tiistain pub crawl alkoi Plaza Alemanialta ilmaisen pizzan ja oluen merkeissä.
Meidän hienot "kynnet". Leffapromokamaa.
Vapun jäljiltä. Toivottavasti ei tullut sanomista baarista.
Fray Bentosin hotellista! Helsingin aika oli tunnin väärässä, mutta sehän ei olekaan niin oleellista tässä. :)
Huoneen siivous, kiitos!
Turvaohjeet kuunneltu, tehdasta kohti mars.
Minä ja koordinaattorimme Diego. Kikkara-Diego kuten hän itseäänkin kutsuu.
Näillä harteilla tulevaisuutenne lepää. ;)
Feria de Mataderos ja niin herkulliset hedelmätikut, jotka siis oli pyöritetty hunajassa ja sitten popcorneissa. :D
Pike sai mansikkatikun. :)
Siellä ne vaan tanssi. Tämäkin pari oikealla oli niin herttainen kun tunteella tanssivat.
Ihania ruokakojuja...nam nam.
Minä ja gaucho!!
Tälläisellä tikulla mikä pojalla on suussa rengasta lähdetään metsästämään.
Tässä on siis käännytty ja lähdetty hakemaan vauhtia heppakisoissa.
Tämä poika tarkasti tai asetti renkaan uudelleen joka lähdön jälkeen. Voitte nähdä renkaan roikkumassa mustassa "narussa" kun oikein tarkkaan katsoo. Eli tarkkaa peliä se on sen kepin kanssa.
Yritystä löytyy.
Ja tässä onnistuttiin!
Karikatyyri Argentiinan Christina presidentistä.
Hauskaa Vappua!
VastaaPoistaOlette ottaneet loppu huipennuksen näemmä!!!
Suomen sää on aurinkoinen ja kevät tekee tuloaan ! Kiitos blogin kirjoittamisesta ja tervetuloa kotiin !
Pia